Voisin näin äkkiä arvioida, että suurin osa meidän suhteen riidoista tulee nimenomaan keskenäisestä väännöstä koskien meidän kummankin paikkaa parisuhteessa.
Toisaalta me kummatkin haluaisimme tasapuolisuutta aivan kaikessa, mutta se vain ei ole käytännössä mahdollista.
Olemme kumpikin opiskelijoita, mutta vain minä käyn koulun ohella töissä. Asia ei kuitenkaan ole niin, että minä olisin se, joka tuo leivän meidän pöytään, vaan poikaystävällä on vanhemmat jotka tukevat häntä rahallisesti.
Asia on täysin OK minulle, on hienoa että jollakin on tuollainen mahdollisuus, ja totta kai rahallinen avustus vaikuttaa positiivisella tavalla myös minun elämääni.
Onko tässä tilanteessa kuitenkaan oikein, että kaikki kotiaskareet jaetaan tasan
puoliksi miehen ja naisen välillä? Onko oikein, että toinen joutuu koulu- JA työpäiviän jälkeen vielä osallistumaan kotitöihin täysin samalla panoksella kuin se, joka on päässyt kotiin jo klo 15?
Hyvin usein saan klo 21 töistä päästyäni puhelinsoiton häneltä, jolloin hän pyytää minua käymään ruokakaupassa illallista varten. Lähes aina hän kylläkin tekee ruoan, mutta joskus olisi mukavaa että se ruoka odottaisi kotona ilman kaupassa käyntiä.
Myös ne kerrat, kun kotona olisi siivottu minun ollessa poissa, voi varmasti laskea 10 sormen avulla. Jos tasapainoilee jo koulun, työn, parisuhteen ja ystävyyssuhtiden välillä, haluaisi viikonloput pyhittää jollekkin muulle kun siivouspäivälle!
Vaikka kuulutankin kovaan ääneen tasapuolisuutta, on jotkut roolit silti mielestäni vain naisille tai miehille. Kyllä minä oletan, että poikaystäväni osaa asentaa uuden astianpesukoneemme, osaa kasata uuden kirjahyllyn tai avata tukkiutuneen viemärin. Uskon hänenkin automaattisesti olettavan, että minä olen se, joka ompelee napin takaisin paikoilleen, leipoo pullat vierailijoita varten tai silittää juhlavaatteet.
Summa summarum, kuuluisi tasapuolisuus olla mielestäni suhteellista. Sekoittamalla perinteiset roolit ja uuden modernin ajattelutavan, päästään hyvin lähelle hyvää roolijakoa. Haastellista tässä vain on se, että minun mielipiteeni tästä aiheesta ei ole se ainoa...
Muutama kuva vielä:
Meillä hommat jakautuu sen mukaan kumpi osaa paremmin: olen pätevämpi maalari ja remontoija, mies taas osaa leipoa paremmin omenapiirakoita, kun en tykkää enkä osaa leipoa. Mummolaan kiikutamme kaikki korjattavat vaatteet, sillä niille emme osaa tehdä mitään :D Mielestäni jo se on tasa-arvoa, että kumpikin tekee töitä, jotka osaa :)
VastaaPoista